Berliinin taivaan alla

Eilen siis vihdoinkin selvisi, että jäämme Berliiniin vielä elokuun lopulle asti. Ennen kuin muutimme tänne olin aika varma, että haluan jäädä vain vuodeksi. Nyt kuitenkin tuntuisi oudolta palata Helsinkiin jo tammikuussa. Yhteinen taipaleeni Berliinin kanssa ei ole vielä päättynyt. On niin paljon asioita joita vielä haluan tehdä, kokea, nähdä. Berliini, kuten varmasti moni muu suurkaupunki, ei nimittäin avaudu ihan hetkessä. Minulla kesti aika kauan ennen kuin oikeasti aloin viihtymään täällä ja ymmärtämään kaupungin parhaita puolia. Onhan Brandenburger Tor, Alexanderplatz, KaDeWe ja muut turistinähtävyydet hienoja, mutta Berliini on ehdottomasti parhaimmillaan pienillä kujilla, pienissä kahviloissa ja kulmien takana, josta ei luullut löytävänsä mitään. Ja näitä kujia ja kahviloita on vielä vaikka kuinka monta. Ne pitää vain löytää, ja se löytäminen vie aikaa.

Berliini on mielenkiintoinen kaupunki ehkä juuri siksi, ettei koskaan tiedä mitä sieltä kulman takaa löytää. Maanantaina olin tandemystäväni Steffin kanssa Clärchens Ballhausissa, jossa oli ilmainen salsatunti ja sen jälkeen salsamusiikkia. Oli siis maanantai-ilta ja paikka oli täynnä salsaavia ihmisiä vielä yhdentoista jälkeen – ja suurin osa oli luultavasti selvinpäin! En jotenkin osaa kuvitella samaa Helsingissä.

Toisaalta Berliinissä juhlitaan varmasti enemmän kuin monessa muussa kaupungissa, mutta se on sitten ihan eri juttu. Mutta juuri tämä Berliinissä kiehtoo. Täällä voi oikeasti tehdä mitä vain, koska vain olematta outo. Joskus keväällä kysyin Jonin saksalaiselta kollegalta olenko outo, kun minulla on kumisaappaat. Hän nauroi hieman ja sanoi, ettei ainakaan kumisaappaat tee minusta outoa Berliinissä.

Kumisaappailla tai ilman – Berliini tulee aina olemaan lähellä sydäntäni.

IMG_20131109_170649

You can (later) take a girl out of Berlin, but never take Berlin out of her heart.